Suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä edistävän Music Finlandin toiminnanjohtajana aloitti viime vuoden toukokuussa Kaisa Rönkkö, joka siirtyi tehtävään Kansallisoopperan ja -baletin orkesteripäällikön paikalta. Rönkkö iloitsee kokonaisuudesta, jota hän saa johtaa. Erityisesti iloa aiheuttaa kokonaisuuteen kuuluvien tapahtumien, toimintojen ja maiden kirjo – sekä tietenkin ennen kaikkea suomalaisen musiikkialan kansainvälinen potentiaali.
”Tämä on ollut todella hieno ja silmiä avaava kokemus. Suomalaisella musiikilla on yhä monipuolisempia kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia. Meillä on taustalla hyvä strategia ja nyt tarkennamme tulevia tavoitteita”, Rönkkö kertoo.
Music Finland toimii jäsenjärjestöjensä tarpeiden mukaan. Jäsenjärjestöihin kuuluvat Gramex ry, IndieCo ry, Musiikkituottajat – IFPI ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Muusikkojen Liitto ry, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry sekä Teosto.
Music Finland tarjoaa erilaisia palveluita, joiden avulla suomalaista musiikkia viedään maailmalle. Näitä ovat muun muassa kansainvälistymisopas, ryhmä- ja yksilömentoroinnit, erilaiset tukimuodot sekä valmennukset ja workshopit, showcase-tapahtumat, vientimatkat ja ulkomaisten portinvartijoiden kutsuminen Suomeen.
Suomen musiikkiala on jatkuvassa, tasaisessa kasvussa. Vuonna 2017 Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli 930,2 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä on elävää musiikkia. Erityisesti elävän musiikin tapahtumien taloudellinen arvo on kasvanut keikkojen lisääntyessä.
Musiikkiviennin markkina-arvo puolestaan oli 58,9 miljoonaa euroa. Suomalaisen musiikin suurin kohde oli saksankielinen Eurooppa. Tärkeitä vientialueita olivat myös muut Pohjoismaat sekä Pohjois-Amerikka. Musiikkiviennin kasvua edistivät etenkin startup-yritysten kasvu ja elävän musiikin vienti.
”Tänä vuonna yksi painotuksistamme on viennin ilosanoma. Lisäämme tietoisuutta ja halua kansainvälistyä. Tuemme erityisesti yrittäjyyttä ja kannustamme välittäjäporrasta”, Rönkkö sanoo.
Vuonna 2017 Music Finland aloitti Fast Track -ohjelman, joka tukee potentiaalisia kansainvälisiä läpimurtoja. Ohjelmassa ovat muun muassa Alman ja Isac Elliotin taustayritykset.
Rönkkö uskoo, että ohjelma hyödyttää paitsi siihen valittuja toimijoita myös koko alaa. Kun vientitulot kasvavat, myös uusiin kykyihin on mahdollista satsata. Menestystarinat myös edesauttavat suomalaisen musiikkialan pääsyä kansainvälisten markkinoiden ytimeen.
Tänä vuonna Fast Track laajentuu kasvuohjelmaksi, jossa on kolme erillistä painotusta. Yksi on kansainvälisestä urasta haaveileville muusikoille, toinen yritysideaansa kehitteleville, musiikkiliiketoiminnasta kiinnostuneille toimijoille tai uusille yrittäjille ja kolmas kansainvälistä vientiä jo tekeville yrityksille.
”Vuoden 2018 Fast Track -kierroksen haku osoitti, että maastamme löytyy monia musiikkiviennin kärkitoimijoita, ja niiden lisäksi lukuisia jo nyt kansainvälisesti toimivia yrityksiä, joilla on potentiaalia sellaisiksi. He tarvitsevat kuitenkin toisenlaista tukea meiltä”, Rönkkö sanoo.
Fast Track -kasvuohjelmassa haetaan oppia ja yhteistyömalleja myös esimerkiksi alan ulkopuolisista yrityshautomoista ja muista kasvuohjelmista.
Music Finland on määritellyt eri asiakasryhmilleen omat tavoitteensa. Niihin kuuluu muun muassa se, että alan toimijoiden vientiosaaminen ja investointikyky ovat kansainvälisellä tasolla ja että artisteilla on valmiudet kansainväliseen menestykseen.
Rönkön mukaan valmiuksia löytyy, mutta yhtä lailla hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä paljon. Hyviä esimerkkejä kansainvälisestä menestyksestä löytyy toki klassiselta kentältä ja heavystä, mutta nykyään myös
jazzin, folkin ja popinkin puolelta.
”Meidän tehtävämme on mahdollistaa kansainvälistyminen. Musiikkiviennissä on tällä hetkellä huikeaa potentiaalia, esimerkiksi eri luovien alojen sisältöjen kautta. Mainittakoon vaikka synkronointi.”
Synkronoinnilla tarkoitetaan äänen liittämistä liikkuvaan kuvaan – mainokseen, tv-ohjelmaan, elokuviin, peleihin tai muihin multimediatuotoksiin. Music Finlandin musiikin synkronoinnin oppaassa muistutetaan, että moni artisti on löydetty laajemmin, kun hänen kappaleensa on soinut vaikkapa isossa automainoksessa tai suositun sarjan tunnussävelmänä. Esimerkiksi suomalaisbändi Tuuletar sai taannoin myytyä kappaleensa Game of Thrones -sarjan trailerikäyttöön.
Toiminnanjohtaha Kaisa Rönkkö ja Tietopalvelupäällikkö Kari Laitinen tutkailevat editointityön alla olevaa vanhaa nuottia
Rönkkö korostaa, että suomalaisuus itsessään ei välttämättä ole musiikin valttikortti maailmalla. Sen sijaan tärkeää on tahto ja kyky ajatella kansainvälisesti.
”Transnationaalinen ajattelu valtaa alaa, ja maailmalla olemme samalla viivalla muiden kanssa. Taidemusiikkipuolella perinne on vahva, ja esimerkiksi suomalainen hevi on tunnettu brändi maailmalla. Popmusiikin kanssa puolestaan on enemmän työtä tehtävänä.”
Mahdollisuuksia löytyy monista eri paikoista. Esimerkiksi vastikään Tokiossa järjestettiin biisileiri, jossa työstettiin J-poppia Aasian markkinoille. Mukana oli myös suomalaisia musiikintekijöitä. Samassa yhteydessä tehtiin onnistunut kustantajien vientimatka Etelä-Koreaan.
Suomalaisia popteoksia vietiin vuonna 2017 etenkin Keski-Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten tekijöiden ulkomaisille artisteille tekemiä kappaleita julkaistiin Music Finlandin saamien tietojen mukaan yhteensä 55. Niitä on kuunneltu Spotifyssa yli 600 miljoonaa kertaa.Suomalaisuuden käsite on sekin monimuotoinen. Esimerkiksi viime vuonna kansan- ja maailmanmusiikkitapahtuma WOMEXissa nähtiin jazzia ja afropoppia yhdistävä Helsinki-Cotonou Ensemble.
”Se kuvaa uudenlaista suomalaisuutta.”
Vaikka Music Finlandin missio on edistää suomalaisen musiikin kansainvälistymistä, vaikuttajaviestinnässä on tuotava esille koko kentän hyvinvointi ja siitä syntyvä kasvupotentiaali. Jotta kansainvälistyminen onnistuu, asioiden on sujuttava myös kotimaassa.
”Haluamme toki olla edesauttamassa toimillamme myös sitä, että suomalainen musiikkimaailma ja sen rakenteet voivat hyvin”, Rönkkö sanoo.
Tähän kuuluvat muun muassa kuusi teesiä, jotka suomalaiset musiikkialan toimijat loivat tasa-arvon, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi musiikkialalla. Mukana olevat yritykset ja organisaatiot sitoutuvat tekemään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä noudattamaan sitä.
Teesit eivät liity pelkästään esimerkiksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan siihen kuuluu kaikki tasa-arvoisuus aina genrejen väliseen arvostukseen asti.
”Ja esimerkiksi yksi tärkeä teesi on se, että lapsilla ja nuorilla on oikeus valita oma musiikillinen polkunsa vapaasti. Se on tärkeää, ja sitä voimme kaikki omalla toiminnallamme kannustaa.”
Mitkä ovat sitten käytännön askeleet, joilla musiikkialalla toimiva voi pyrkiä kansainvälisille markkinoille Music Finlandin avulla?
Verkkosivujen kansainvälistymisopas ja tukihakukone ovat hyvä lähtökohta. Jälkimmäinen kertoo paitsi Music Finlandin myös muiden tahojen tuista. Hyviä vaihtoehtoja lähteä liikkeelle ovat myös yksilö- ja ryhmämentoroinnit.
Rönkkö muistuttaa, että niin tukipäätöksissä kuin showcase-tapahtumissa valinnat tekee aina riippumattomista asiantuntijoista koostettu erillinen raati.
Music Finland järjestää erilaisia vientimatkoja paljon. Viime vuonna niitä tehtiin Japanin ja Etelä-Korean lisäksi esimerkiksi Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Tänä vuonna uusi kohteita ovat Meksiko sekä Kanada, jossa pidettävään Folk Alliance -tapahtumaan toteutetaan kansanmusiikkitoimijoiden vientimatka.
”Viennin lisäksi on tärkeä kutsua ulkomaisia ammattilaisia Suomeen, tietenkin tutustumaan suomalaisten musiikkiin mutta myös tapaamaan taiteilijoita.”
Esimerkiksi juuri järjestetty Arctic Paradise Contemporary -tapahtuma Helsingissä yhdisti suomalaiset nykymusiikin ammattilaiset ja kansainväliset alan vaikuttajat. Paikalle tuli parikymmentä ulkomaista nykymusiikin huippuammattilaista, kuten festivaalien ja ensemblejen taiteellisia johtajia, kustantajia, agentteja, kapellimestareita, toimittajia ja muita alan ”portinvartijoita”.
Tänä vuonna Music Finlandissa on myös tarkoitus kehittää mittareita, joilla kansainvälistymistä edistävien toimien vaikuttavuutta arvioidaan tarkemmin niin määrällisesti kuin laadullisesti.
”Tietysti tuotamme vuosittain musiikkiviennin markkina-arvon ja seuraamme kontaktien, diilien, esiintymissopimusten tai esimerkiksi suomalaissäveltäjien ulkomaisten kantaesitysten määrää. Mutta mietimme, miten mittaamme vieläkin paremmin sitä, miten mikäkin vaikuttaa mihinkin. Tietenkin sitä on usein vaikea määritellä, koska kyse on verkostoitumisesta”, Rönkkö toteaa.
Rönkölle itselleen musiikki on intohimo ja osa identiteettiä. Hän edelleen vaikuttuu ja innostuu yhtä lailla Richard Wagnerin Tristan ja Isoldesta oopperassa kuin Arion-hevibändin keikasta Tokiossa.
”Se, mikä liikuttaa, ei välttämättä ole aina edes musiikki itsessään, vaan muusikoiden intohimo, rohkeus, määrätietoisuus ja heittäytyminen.”
Rönköllä on ammattipianistin tausta, jota hän toteuttaa nykyään opettajana. Näin hän pitää yllä yhteyttä käytännön muusikkouteen. Music Finlandin näköalapaikalta hän kertoo tutustuneensa moniin uudenlaisiin artisteihin esimerkiksi kansanmusiikin ja indie-poprockin puolelta.
”En myöskään aiemmin ollut käynyt Tuska-festivaaleilla. Se oli huikean hienoa.”
Viime aikoina Rönkkö on kuuntelijana innostunut muun muassa Maija Kauhasen, Mikko Joensuun ja Lxandran musiikista. Rönkön musiikkimaku on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen. Myös tilanne ja oma työvinkkeli vaikuttavat siihen, mitä hän kuuntelee ja miten.
”Nyt kun työhön sisältyy muutakin kuin taidemusiikkia, klassista musiikkia on luontevampi kuunnella puhtaasti rentoutumismielessä.”
Suomalainen musiikkivienti vuonna 2017
- Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo
vuonna 2017 oli 58,9 miljoonaa euroa. - Arvo kasvoi edellisvuodesta lähes kolmanneksella.
- Viennin ydinalueista suurin oli elävän musiikin vienti
(12,8 miljoonaa euroa). - Ääniteviennin arvo oli 6,8 miljoonaa euroa.
- Tekijänoikeuksista tulevat vientitulot olivat 4,7 miljoonaa euroa.
- Muut musiikkialan vientitulot (2,9 miljoonaa euroa) koostuivat muun muassa oheistuotteiden myynnistä, mainossopimuksista, tuottaja- ja sävellyspalkkioista, studiopalveluista sekä nuottien myynnistä ja vuokrauksesta.
- Musiikkiviennin muiden tavaroiden ja palveluiden arvo oli 31,8 miljoonaa euroa. Siihen kuuluivat muun muassa äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa hyödyntävien startup-yritysten vientitulot.
Lähde: Music Finland
Kuvat: Patrik Stenström