Muusikkojen liiton jäsenmaksu muuttui vuodenvaihteessa syksyn liittokokouksen päätöksen mukaisesti tasasuuruiseksi kaikille työelämässä oleville. Tasajäsenmaksua ehdotti myös jäsenmaksutyöryhmä, ja se sisältyi tulevaisuustyöryhmän loppuraporttiin.
Aiemmassa jäsenmaksujärjestelmässä maksun muodollisena perusteena olivat tulot. Jo pitkään on kuitenkin ollut selvää, että tuloperusteisuus ei enää toimi tasapuolisesti etenkään freelancereilla joilla on monenlaisia eri tulolähteitä, niin palkkatuloa kuin yrittäjäasemassa saatua tuloa, ja joilla yhä useammin osa tuloista tulee muusta kuin musiikkityöstä.
Muusikkojen liiton jäsenedut ja -palvelut ovat samat työelämässä oleville jäsenille, ja ne maksavat liitolle saman verran jäsentä kohden tulotasosta riippumatta. Esimerkkeinä vaikkapa soitinvakuutus tai sairauskassan jäsenmaksu, jotka liitto maksaa jäsentensä puolesta. Myös työehtosopimusten ja oikeusavun turva kattaa aktiivijäsenet tasapuolisesti. Tasamaksu ei tuota liitolle aiempaa enempää jäsenmaksuja, vaan samalla jäsenmäärällä jäsenmaksutulo pysyy entisellä tasolla.
Uuvuttavan pandemian aikana jäsenmaksu on ollut raskas varsinkin freelancejäsenille, kun tuloja ei ole juurikaan ollut. Jotkut ovat kysyneet, miksei liitto ole alentanut freelancereiden jäsenmaksuja tai jättänyt niitä kokonaan perimättä. Se ei ole sääntöjen perusteella mahdollista, ja kun yli kaksi kolmannesta jäsenistä on freelancereita, se olisi merkinnyt toiminnan supistamista. Liiton palvelujen tarve on pandemian johdosta lisääntynyt, ja siksi toiminnan supistaminen ei ole ollut vaihtoehto.
Freelancereiden ahdinkoon on reagoitu jakamalla korona-apurahoja. Neljän apurahakierroksen jakosumma on enemmän kuin liiton freelancejäsenten maksamat jäsenmaksut yhteensä vuosina 2020 ja 2021.
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 1/2022.