Muusikkojen liitto

Yhdistyksen nimenä on Suomen Muusikkojen Liitto ry. Yhdistyksen
toiminta-alueena Suomi ja kotipaikkana Helsingin kaupunki.
Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Liiton nimi on ruotsinkielisenä Finlands Musikerförbund rf ja
englanninkielisenä Finnish Musicians’ Union.

Liiton tarkoituksena on edistää:

• jäsenyhdistystensä jäsenten työn tekemisen ehtoja, edellytyksiä ja olosuhteita;
• sekä sosiaaliturvaa;
• ammatillista järjestäytymistä;
• uusien työpaikkojen ja työtilaisuuksien syntymistä ja olemassa olevien säilyttämistä; sekä
• ammatillisia valmiuksia ja yhteisöllisyyttä.

Liitto:

• toimii jäsenyhdistystensä valtakunnallisena yhdyssiteenä;
• harjoittaa aktiivista kulttuuri- ja työmarkkinapolitiikkaa;
• valvoo jäsenyhdistystensä jäsenten muusikontyöhön liittyviä etuja Suomessa; sekä
• avustaa jäsenyhdistystensä jäsenten tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvien taiteilijaoikeuksien valvomisessa ja oikeuksia koskevien sopimusten tekemisessä.

Tarkoitus toteutetaan:

• muusikkojen, laulajien tai näihin verrattavissa tai läheisesti liittyvissä ammateissa työskentelevien yhteenliittymisellä sekä yhteistoiminnalla koti- ja ulkomaisten liittojen ja muiden järjestöjen kanssa;
• neuvottelemalla työehto- ja palkkasopimuksia sekä muita kollektiivisia sopimuksia ja valvomalla niiden noudattamista;
• antamalla suosituksia ja ohjeita ammatilliseen edunvalvontaan liittyvissä asioissa;
• perustamalla ja kartuttamalla liiton tarkoitusta palvelevia rahastoja;
• osallistumalla liiton tarkoitusta palvelevien yhdistysten, säätiöiden ja yhteisöjen toimintaan ja hallintoon;
• ylläpitämällä liiton toimistoa;
• harjoittamalla ammatillista tiedotus- ja muuta valistustoimintaa; sekä
• harjoittamalla ammattimaisen esittävän säveltaiteen yleistä edistämistoimintaa.

Toimintaansa varten liitto:

• kerää jäsenmaksuja;voi harjoittaa sijoitustoimintaa;
• voi harjoittaa kustannustoimintaa ja muuta mediaviestintää;
• voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä;
• voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja huoneistojen hallintaan oikeuttavia oikeuksia;
• voi toimia omistajana tai osaomistajana yrityksissä, joiden toiminta tukee liiton tarkoitusta.

Liiton jäseniksi voi liiton hallitus hyväksyä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainituissa ammateissa palkansaaja- tai yrittäjäasemassa toimivien janäihin ammatteihin opiskelevien henkilöiden muodostamat rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä, päätöksiä ja sopimuksia.

Jäsenyhdistyksestä käytetään jäljempänä nimitystä osasto.

Osastojen tulee noudattaa liittokokouksen ja liiton hallituksen päätöksiä ja kaikin puolin valvoa ja suojata liiton etuja.

Osaston tulee saada säännöilleen ja niiden muutoksille liiton hallituksen vahvistus.

Osastolla on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka myös suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Jäsensuhde lakkaa ilmoituksen jättöpäivää seuraavan vuosineljänneksen lopusta.

Osaston eroamispäätös on tehtävä samassa järjestyksessä kuin säännöissä on määrätty sen purkamisesta.

Osasto voidaan erottaa liitosta, jos se:

• toimii liiton tarkoitusta vastaan,
• vahingoittaa liiton toimintaa tai toimii näiden sääntöjen, liittokokouksentai liiton hallituksen päätösten vastaisesti, eikä kehotuksesta huolimatta lopeta sellaista toimintaa,
• laiminlyö jäsenmaksuvelvoitteensa tai
• ei liiton hallituksen kehotuksesta huolimatta erota sellaista jäsentä, jokatoimii liiton ja osaston sääntöjen, liittokokouksen tai liiton hallituksen päätösten vastaisesti.

Osaston erottamisesta päättää liiton hallitus. Erottamispäätöksestä osasto voiesittää tyytymättömyytensä liittokokoukselle, jolloin sen on tehtävä kirjallinen valitus liittokokoukselle ja toimitettava se hallitukselle 30 päivän kuluessa hallituksen päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituksen käsittelee varsinainen liittokokous, jolla on lopullinen päätösvalta osaston erottamista koskevassa asiassa.

Eronnut tai erotettu osasto menettää kaikki jäsenyyteen perustuvat oikeutensa liitossa. Samoin raukeavat kaikki osaston velvollisuudet liitossa lukuun ottamatta sen maksettavaksi erääntyneitä tai määräaikaan sidottuja maksuja. Liitto ei ilman nimenomaista sitoumusta vastaa eronneen tai erotetun osaston veloista.

Liiton kunniajäseneksi voidaan hallituksen ehdotuksesta kutsua sekä osastoihin kuuluvia että niiden ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti toimineet liiton tarkoituksen toteuttamiseksi. Perusteltu ehdotus on jätettävä liittokokouksen ratkaistavaksi.

Varsinainen liittokokous, joka on liiton ylin päättävä elin, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, pidetään vuosittain touko- syyskuussa hallituksen määräämässä paikassa ja määräämänä ajankohtana.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai milloin vähintään viisi osastoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on vähintään yksi kuudesosa (1/6) liiton osastojen yhteenlasketusta jäsenmäärästä, sitä osaston kokouksen päätöksellä kirjallisesti nimetyn asian käsittelyä vartenhallitukselta pyytää, jolloin liittokokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on saanut asiasta tiedon.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu.

Varsinaisesta liittokokouksesta tulee hallituksen antaa osastoille kirjallinenennakkoilmoitus vähintään 3 kuukautta aikaisemmin sekä samanaikaisesti ilmoittaa siitä liiton lehdessä.

Ennakkoilmoituksessa on osastoille ilmoitettava, montako edustajaa kukin osasto on oikeutettu kokoukseen lähettämään.

Varsinainen kokouskutsu, jossa on ilmoitettava kokouksessa käsiteltävät asiat, ontoimitettava osastoille kirjallisesti viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Liittokokouksessa on äänioikeus osastojen valitsemilla, asianmukaisesti valtuutetuilla edustajilla, joiden lukumäärän määrää niiden osaston jäsenten määrä, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksun kokouskutsun ennakkoilmoitusta edeltävän vuosineljänneksen loppuun mukaan luettuna ne jäsenet, jotka sääntöjen mukaan on vapautettu jäsenmaksusta.

Osastoa voi edustaa liittokokouksessa yksi edustaja kutakin alkavaa

100 osaston jäsentä kohti. Osaston kokousedustajien määrä on kuitenkin enintään puolet kokouskutsun ennakkoilmoitusten osoittamasta kokousedustajien yhteismäärästä.

Edustajalla on oikeus käyttää yhtä edustamaansa osaston äänimäärään sisältyvää valtakirjaääntä.

Hallituksen jäsen ei voi toimia liittokokousedustajana. Liittokokousedustajantulee olla edustamansa osaston jäsen. Jos tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen liittokokousedustajan oikeus edustaa osastoa. Tässä samoin kuin siinä tapauksessa, että liittokokousedustaja on estynyt osallistumasta liittokokoukseen, tulee hänen tilalleen 1. yleisvarajäsen ja, ellei hänkään voi osallistua kokoukseen, aina seuraava yleisvarajäsen siinä järjestyksessä kuin heidät on nimetty.

Hallituksen jäsenillä ja liiton palveluksessa olevilla toimihenkilöillä onliittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei esitys- eikä äänioikeutta.

Osastojen tulee toimittaa edustajiensa valtakirjat liiton hallitukselle ennen liittokokousta.

Oikeus esityksen tekemiseen liittokokoukselle on osaston varsinaisella jäsenellä,osaston johtokunnalla sekä liiton hallituksella.

Asioista, jotka osaston jäsen haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi, on jäsenen tehtävä kirjallinen esitys osaston johtokunnalle vähintään 10 viikkoa ennen liittokokouksen alkamispäivää.

Johtokunnan tulee lähettää esitykset ja niistä antamansa lausunnot sekä omatmahdolliset esityksensä viimeistään kaksi kuukautta ennen liittokokousta liiton hallitukselle.

Liiton hallitus toimittaa esitykset niistä antamine lausuntoineen osastoille viimeistään 3 viikkoa ennen liittokokousta varsinaisen kokouskutsun yhteydessä.

Äänestys liittokokouksessa on avoin, ellei suljettua äänestystä pyydetä.Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista ei voida päättää, ellei niistä ole varsinaisessa kokouskutsussa ilmoitettu.

Liiton sääntöjen muuttaminen edellyttää lisäksi 2/3 enemmistöä liittokokouksessa annetuista äänistä.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• valitaan liittokokouksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa toimikaudeksi, joka alkaa valinnasta ja päättyy valintaa järjestyksessä seuraavaan neljänteen varsinaiseen liittokokoukseen, sihteerit, pöytäkirjan tarkastajat sekä ja muut toimihenkilöt,
• esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
• päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,
• päätetään niistä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta,
• päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
• päätetään kulumassa olevan toimintavuoden toimintasuunnitelman sekä tulo- jamenoarvion vahvistamisesta ja seuraavan toimintavuoden alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisestä,
• päätetään jäsenmaksusta, jonka osaston jäsenet suorittavat liitolle sekäosastolle palautettavan jäsenmaksuosuuden suuruudesta,
• päätetään tarpeen mukaan ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä, mikälierityiset syyt sitä vaativat; ylimääräinen jäsenmaksu ei saa kuitenkaan nousta suuremmaksi kuin varsinainen jäsenmaksu,
• valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajat toimikaudeksi, joka alkaa valinnasta japäättyy valintaa järjestyksessä seuraavaan neljänteen varsinaiseen liittokokoukseen. Muut hallituksen jäsenet valitaan neljän vuoden toimikaudeksi19 §:stä ilmenevää erovuorojärjestelmää noudattaen.
• valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä neljäksi seuraavaksi vuodeksi,
• päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioita.

Kokouskutsu hallituksen koolle kutsumaan ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava osastoille viimeistään kuukautta ennen kokousta. Osastojen aloitteesta edellä 8 §:n mukaan koolle kutsuttavassaylimääräisessä liittokokouksessa liiton hallituksen on toimitettava osastoille kirjallinen kokouskutsu kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on saanut tiedon 8 §:n mukaisesta osastojen pyynnöstä. Kokouskutsun yhteydessä osastoille on toimitettava ylimääräiselle liittokokoukselle tehdyt esitykset lausuntoineen.

Ylimääräisen liittokokouksen kulusta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitävarsinaisesta liittokokouksesta on näissä säännöissä mainittu.

Jos hallituksen jäsenten lukumäärä vähenee alle 25 §:ssä mainitun määrän,liittokokous voi täydentää hallitusta korvattavan jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittokokous voi velvoittaa hallituksen asettamaan toimikuntia ja työryhmiä valmistelemaan erityisiä asioita.

Liittokokous päättää hallituksen esityksestä liiton kuulumisesta koti- tai ulkomaisiin työmarkkinoiden keskusjärjestöihin.

Liittokokousedustajien matka- ja päivärahakorvaukset suoritetaan liiton varoista verohallinnon kulloisenkin matkakustannusten korvaamista koskevan päätöksen mukaisesti.

Liiton asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus, johonkuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kymmenen muuta jäsentä, jotka varsinainen liittokokous valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muista kymmenestä jäsenestä on kahden vuoden välein erovuorossa viisi, siten että ensimmäisenä erovuorossa on viisi jäsentä, ensin arvan, sitten vuoron mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kuusi jäsentä, joista ainakin yhden pitää olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluu kolmesta viiteen jäsentä. Työvaliokunnan tehtävänä on hallituksen apuna ja valvonnan alaisena valmistella hallituksen käsittelyyn tulevia asioita, huolehtia hallituksenpäätösten täytäntöönpanosta, hoitaa juoksevia asioita ja muita hallituksen antamia tehtäviä.

Hallitus voi lisäksi asettaa työryhmiä ja valiokuntia valmistelemaan tiettyjä toimivaltaansa kuuluvia asioita tai asiakokonaisuuksia.

Hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa tai sähköpostilla tai muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

Hallitus johtaa liiton käytännön toimintaa ja on toimivaltainen kaikissa niissä asioissa, jotka eivät yhdistyslain tai näiden sääntöjen mukaan kuulu liittokokouksen päätettäviin asioihin.

Hallituksella on yleinen valmisteluvastuu liittokokouksen käsiteltävissä asioissa.

Hallitus ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, asettaa työvaliokunnan lisäksimuita tarpeelliseksi katsomiaan valiokuntia ja vahvistaa niille toimintaohjeet. Hallituksen kokouksiin kutsutuilla liiton toimihenkilöillä sekä valiokuntien ja toimikuntien edustajilla on hallituksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Hallitus voi päättää liiton omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä lahjoitusten ja avustusten antamisesta. Hallitus voi myös päättää velan ottamisesta ja antamisesta sekä antaa takaussitoumuksia.Liiton toimintaan nähden poikkeukselliset ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavat tässä kappaleessa tarkoitetut päätökset on hallituksen alistettava liittokokouksen vahvistettavaksi, elleivät ne perustu aiemman liittokokouksen päätökseen.

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, jompikumpi hallituksenvarapuheenjohtajista, kaksi yhdessä, tai joku heistä yhdessä hallituksen tähän tehtävään nimeämän henkilön kanssa.

Liiton jäsenkuntaa koskevat työ- ja virkaehtosopimukset ja muut kollektiivisetedunvalvontasopimukset solmii liiton hallitus tai hallituksen valtuuttamana ja sen määräämissä rajoissa osasto.

Osastojen esitykset työ- ja virkaehtosopimuksia ja muita kollektiivisia edunvalvontasopimuksia koskevissa asioissa on saatettava liiton hallituksentietoon hyvissä ajoin ennen sopimusten irtisanomisajan päättymistä.

Liiton hallitus tekee päätökset työ- ja virkaehtosopimusten sekä muidenkollektiivisten edunvalvontasopimusten irtisanomisesta tai entisen jatkamisesta sekä uusista sopimusvelvoitteista huomioon ottaen osastojen ehdotukset.

Mikäli hallitus ei hyväksy neuvottelutulosta työ- tai virkaehtosopimuksesta, se voi järjestää työtaistelun aloittamisesta neuvoa antavaan jäsenäänestykseen. Jäsenäänestykseen saavat osallistua vain ne osastojen jäsenet, joiden työsuhdetta mahdollinen työtaistelu välittömästi koskee. Hallitus päättää äänestyksen perusteella tarpeellisista toimenpiteistä. Työtaisteluun ei voida ryhtyä, ellei vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista ole kannattanut työtaistelun aloittamista.

Kaikki suunniteltua tai käynnissä olevaa työtaistelua koskevat tiedot ovat luottamuksellisia asianomaisen osaston ja hallituksen kesken, eikä niitä saa ilmaista ulkopuolisille ilman hallituksen lupaa.

Työtaistelun aikana osaston on huolehdittava siitä, että työtaistelun kulkuun ja lopputulokseen vaikuttavat seikat saatetaan hallituksen tietoon. Hallituksella tai liittokokouksella on oikeus lopettaa työtaistelu, jos se pitää lopettamista tarpeellisena.

Vain hallituksen antamat työtaisteluilmoitukset ovat liiton jäseniä sitovia.

Työtaisteluun joutuneelle osaston jäsenelle maksetaan avustusta. Avustukseen oikeuttavia työtaistelutoiminpiteitä ovat

• liiton hallituksen toimeenpanema lakko;
• hallituksen esittämistä tai hyväksymistä vaatimuksista johtuva työsulku; sekä
• toisen liiton työriidasta aiheutunut lakko tai työsulku, jonka hallitus on päättänyt hyväksyä tai tunnustaa.

Työtaisteluavustusta annetaan jäsenelle, joka on liittynyt osaston jäseneksi vähintään 6 kuukautta ennen työtaistelun alkamista ja jolla ei muusta kuin 33 §:ssä mainitusta syystä ole jäsenmaksuja suorittamatta. Erityisestä syystä hallitus voi päättää myöntää oikeuden työtaisteluavustukseen 6 kuukautta lyhyemmän jäsenyyden perusteella.

Työtaisteluavustuksen suuruuden päättää liiton hallitus ottaen huomioon työtaistelun laajuuden ja sen oletetun keston.

Hallituksella on oikeus myöntää ylimääräisiä avustuksia harkinnan mukaan työtaistelussa oleville.

Avustus alkaa kahdeksannesta päivästä lakon alkamisesta, kahdeksas päivä mukaanluettuna, ja sitä suoritetaan, kunnes lakko julistetaan loppuneeksi. Avustuspäiviksi luetaan myös lauantait ja sunnuntait.

Työtaisteluavustuksen piiriin kuuluva osasto ja sen jäsen ovat velvollisianoudattamaan työtaisteluavustusten jakamista koskevia hallituksen ohjeita ja määräyksiä.

Työtaisteluavustusta haluavan on ilmoittauduttava osastolleen tai liiton toimistolle seitsemän päivän kuluessa työtaistelun alkamisesta. Mikäli ilmoittautuminen tapahtuu myöhemmin, alkaa jäsenen oikeus avustukseen ilmoittautumispäivästä lukien.

Jos avustusta saava jäsen saa tilapäistä työtä, josta hän saa vähintään avustuksen suuruista palkkaa, ei hän saa avustusta työssäoloajalta. Työnpäätyttyä hän on heti oikeutettu avustukseen.

Osaston jäsen, joka menee työtaistelun alaiseen työhön tai ei noudata liitonhallituksen tai osaston antamia ohjeita, menettää oikeutensa avustukseen ja on vaadittaessa velvollinen maksamaan takaisin saamansa avustukset.

Mikäli olosuhteet niin edellyttävät, voidaan avustus maksaa asianomaisen avustuksen saajan perheelle.

Hallitus voi järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen, jos se ennen ratkaisunsa tekoa haluaa saada selville osastojen jäsenten mielipiteet.

Ammattialakohtaiset luottamusmiehet, joista on sovittu liiton työehtosopimuksissa, valitaan postiäänestyksellä tai sähköisesti. Äänestyksen panee toimeen liiton hallitus, joka nimeää vaalitoimitusta varten viisijäsenisen vaalilautakunnan. Hallitus antaa tarkemmat ohjeet osallistumisesta ja niistä on mainittava vaalikutsussa.

Luottamusmiesvaalit järjestetään parittomina vuosina loka-joulukuun aikana hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.

Äänestykseen voivat osallistua sellaiset muusikon ammattia harjoittavat osastojen jäsenet, jotka työskentelevät sellaisten työehtosopimustensoveltamispiirissä, joita valittava luottamusmies edustaa ja jotka eivät työskentele päätoimisesti muun työehtosopimuksen soveltamispiirissä muusikkona.

Vaaliin voivat asettaa ehdokkaita sellaiset osastot, joihin kuuluu kulloinkinkysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä työskenteleviä muusikkoja. Ehdokkaiden on puolestaan oltava henkilöitä, jotka työskentelevät kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Ehdokkaat eivät saa olla vakinaisessa työsuhteessa muusikkona muun työehtosopimuksen piirissä.

Vaalin suorittamiseksi hallitus antaa tarkemmat ohjeet. Hallitus määritteleetarkemmin vaalissa äänioikeutettujen piirin ja hyväksyy asetetut ehdokkaat. Vaalin toimeenpanosta ja käytännön järjestelyistä vastaa ja sitä valvoo hallituksen valitsema vaalilautakunta. Vaaliin mahdollisesti liittyvät valitukset tai erimielisyydet ratkaisee liiton hallitus.

Luottamusmiesvaalit ovat enemmistövaaleja. Vaalijärjestyksen ja sen mahdolliset muutokset vahvistaa liittokokous.

Varsinainen liittokokous määrää sen jäsenmaksun, jonka jäsenet suorittavatliitolle sekä osastolle palautettavan osuuden suuruuden. Jäsenmaksun perimisen yhteydessä voidaan periä työttömyyskassan ja sairauskassan jäsenmaksu.

Liitto suorittaa sille tilitetyistä jäsenmaksuista osastojen osuuden jäsenmaksuista neljännesvuosittain.

Ensimmäinen vuosineljännes alkaa tammikuun 1. päivänä.

Osaston jäsen on vapautettu jäsenmaksusta siksi ajaksi, jonka hän on suorittamassa asevelvollisuutta tai äitiys- ja vanhempainlomalla, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.

Jäsenmaksua ei myöskään peritä liiton kunniajäseniltä eikä jäseniltä, jotka 31.12.1994 mennessä ovat saavuttaneet vapaajäsenyyden.

Liiton hallitus voi myöntää osaston jäsenelle vapautuksen 28 §:ssä määrätystä jäsenmaksusta määräajaksi pitkäaikaisen sairauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan painavan syyn perusteella.

Vapautus voi kestää enintään yhden vuoden ja se voidaan myöntää vain ajalle, jolta hakijalle ei makseta muusikontyöstä lain tai sopimuksen perusteella palkkaa.

Liiton sijoitusomaisuus on sijoitettava huolellisesti ja tavalla, joka tukee liiton toimintaa.

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajien tehtävistä on voimassa mitä tilintarkastuslaissa on säädetty. Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa vähintään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

Liiton purkamispäätös on tehtävä kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa perättäisessä liittokokouksessa.

Liiton varat saadaan tällöin käyttää viimeisen liittokokouksen päätöksenmukaisesti ainoastaan liiton tarkoituksen edistämiseksi.

Näiden sääntöjen tulkitsemisesta johtuvat erimielisyydet ratkaisee liiton hallitus, jonka päätökseen voidaan hakea muutosta liittokokoukselta.